Ulosotto
Sama ulosottomies käsittelisi velallisen kaikki ulosottoasiat. Velallisen ulosottoasioita käsiteltäisiin joko perustäytäntöönpanossa tai laajassa täytäntöönpanossa sen mukaan, minkä laajuisia ja tyyppisiä toimenpiteitä täytäntöönpano edellyttää. Valintaan vaikuttaisi velan määrä sekä täytäntöönpanon laji, esimerkiksi maksuvelvoitteen täytäntöönpano, häätö tai turvaamistoimi. Perustäytäntöönpanossa käsiteltäisiin vain maksuvelvoitteiden täytäntöönpanoa ja laajassa täytäntöönpanossa kaikkia täytäntöönpanolajeja. Yritysvelallisten ulosottoasioiden käsittely tapahtuisi laajassa täytäntöönpanossa.
Ulosottomenettely on tällä hetkellä tehokasta ja tuottavaa johtuen sitä hyvin tukevasta lainsäädännöstä, toimivasta tietojärjestelmästä ja tiedonsaannin helpottumisesta, kehittyneistä ja enenevästi automatisoiduista työmenetelmistä, toteutetuista organisaatiomuutoksista sekä motivoituneesta henkilöstöstä. Ulosottolaitoksen perintätulos on usean vuoden ajan ylittänyt miljardin euron rajan. Vuonna 2016 valtiolle tilitettiin noin 420 miljoonaa euroa. Velallisilta ja velkojilta ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) nojalla perittävien, valtiolle tilitettävien ulosottomaksujen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut runsaat 7 prosenttia ulosoton perintätuloksesta. Vuonna 2016 ulosottomaksutuloja kertyi noin 78,8 miljoonaa euroa, joka oli laskennallisesti 79,5 prosenttia ulosottolaitoksen toimintamenoista.
Toimintamäärärahojen vähennyksiin vastaamiseksi on rakenneuudistuksen vaihtoehdoksi esitetty jatkamista nykyisellä henkilöstörakenteella täytäntöönpanotehtäviä jakamatta ja toteuttaa säästöt lähinnä vähentämällä henkilöstöä luonnollisen poistuman kautta sekä automatisointia samalla edistämällä.
Organisaatiomuutoksen ja tehtävien uudelleen jakamisen ohella, osana rakenneuudistusta, on tarkoitus uudistaa ulosottolaitoksen palkkausjärjestelmät. Sähköisten ja automatisoitujen perintätehtävien siirtämisellä perustäytäntöönpanoon voitaisiin ohjata Ulosottolaitoksen palkkausrakennetta vastaamaan tehtävien laatua ja vaativuutta sekä vähentää palkkakustannuksia. Säästötavoitteiden toteutuminen on pääosin riippuvainen siitä, millaisiksi uudet palkkausrakenteet muodostuvat. Muissa menoissa voidaan saada vähäisiä säästöjä mm. postituskulujen alenemisessa ja toimitilakustannuksissa.
Vertailtaessa 6—11 viraston mallia ja yhden viraston mallia katsottiin, että yhden viraston malli ilman virastorajoja rajoittaisi vähiten ulosottomenettelyn järjestämistä. Yhden viraston organisaatio verrattuna usean viraston rakenteeseen mahdollistaisi täytäntöönpanomenettelyjen joustavamman järjestämisen, poistaisi parhaiten toimintojen päällekkäisyyksiä ja olisi säästövaikutuksiltaan edullisin.
Täytäntöönpanoasioita on kahdenlaisia: julkisia (allmänna mål) ja yksityisiä (enskilda mål). Julkiset asiat koostuvat julkisoikeudellisista saatavista, joiden velkoja on valtio tai kunta (esimerkiksi sakot, verot, tullimaksut ja muut julkisten velkojien maksut). Kaikki muut asiat ovat yksityisiä (esimerkiksi maksamattomat elatussaatavat, lainat, vuokrat ja muut maksut).
Nykyisten säästövelvoitteiden edellyttämät välttämättömät henkilöstövähennykset on jo suurelta osin toteutettu hyödyntämällä luonnollista henkilöstöpoistumaa.